Verkon luonti

Jotta verkon saisi luotua kahden koneen välillä, siihen tarvitaan hubi ja kytkentäkaapeli, jotka pitää kytkeä toisiinsa koneiden välille. Sen jälkeen kone voi joko kytkeytyä automaattisesti tai sen täytyy tehdä manuaalisesti asetuksista.

Lähiverkon voi toteuttaa eri tavoilla. Yksi tapa on esim. kytkemällä molemmat tietokoneet modeemiin, jos portteja on riittävästi. Ongelmaksi voi tulla hidas nettiyhteys. Tietoturva asiat täytyy myöskin huomioida siltä varalta, että toisessa koneessa on viruksia. Jos toisessa koneessa on virus ja toisessa koneessa ei ole virustentorjunta-ohjelmaa ja kun koneet kytketään toisiin, niin virus pääsee toiseen koneeseen.

Kotiverkon suunnittelu

Tämän talon pohjapiiroksessa näkyy se, missä eri huoneissa laitteet sijaitsevat ja mitä ne ovat. Talossa on työhuone, jossa on työpiste Windows-koneella. Olohuoneessa on Tv-kotiteatterilaitteisto ja työpiste, jonka tietokoneena on MacMini. Olohuoneen työpisteen tietokone on yhdistetty kotiteatterilaitteiston kanssa. Talossa on myös kolme kannettavaa konetta, joissa kahdessa on Windows ja yhdessä Linux-käyttöjärjestelmänä. Yhdessä huoneessa on Monitoimilaite, jota käytetään tulostukseen, skannaukseen ja kopiointiin. Talossa on myöskin toinen kerros, jonne pääsee portaiden kautta.

Talon pohjapiirros
Ensimmäinen kerros

Talon pohjapiirustus
Toinen kerros

Kotiverkon rakentamiseen tarvitaan monia erilaisia laitteita. Näitä laitteita on mm. Reititin, kytkin ja langaton tukiasema. Mutta ennen reitittimen kytkemistä kytkimeen tai langattomaan tukiasemaan, pitää reitittimeen saada internet-yhteys. Kun reititin kytketään kytkimeen, sen voi kytkeä pöytäkoneeseen tai älytelevisioon, jolloin laite toimii. Tämä sama periaate toimii myös, kun kytkee reitittimen langattomaan tukiasemaan, mutta langaton tukiasema pystyy tekemään yhteyden vain seuraaviin laitteisiin: Omaan iPadiin, omaan kannettavaan, omaan puhelimeen, Xbox Oneen ja digiboksiin. Langattomalla tukiasemalla on myös mahdollisuus saada yhteys vieraisiin tabletteihin ja puhelimiin.

Verkkojen toteutus

Edullinen budjettiversio

Reititin: TP-Link TL-MR3420, langaton 3G/4G-reititin USB-mokkulalle, 300Mbps
Hinta: 37,90 €

Kytkin: TP-Link verkkokytkin 8 porttia, 10/100 Mbps, RJ45, Auto MDI/MDIX
Hinta: 13,00 €

Langaton tukiasema: TP-Link TL-WR841N WLAN-reititin, N300, 802.11n
Hinta: 22,90 €

ADSL modeemi: A-Link RR24APn ADSL2+-modeemi, 802.11n
Hinta: 29,90 €

Monitoimilaite: Ricoh SP 112SU, M/V-monitoimilaite, A4, USB 2.0
Hinta: 69,90 €

Hinta yht: 173.6 €

Kalliimpi budjettiversio

Reititin: ASUS DSL-N10_C1 langaton ADSL2+-modeemireititin, N150
Hinta: 39,90 €

Kytkin: TP-Link Kytkin 8x10/100/1000Mbps, RJ45, 4xPoE, pöytämalli, musta
Hinta: 110,00 €

Langaton tukiasema: D-Link DWR-116, 4G LTE/3G Dual Band reititin, jossa 4-porttinen kytkin, 10/100Mbps LAN/WLAN, musta
Hinta: 59,00 €

ADSL modeemi: Asus DSL-N17U ADSL/VDSL -modeemireititin, N300
Hinta: 89,90 €

Monitoimilaite: HP Officejet 4630, värimustesuihkumonitoimilaite, A4, Wi-Fi
Hinta: 105,00 €

Hinta yht: 403.8 €

Vapaa lähdekoodi

Avoin lähdekoodi on tietokoneohjelmien kehitys- ja tuottamismenetelmä. Tämä tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden nähdä ohjelman lähdekoodin sekä muokata sitä miten haluaa. Avoimeen lähdekoodiin kuuluu vapaus käyttää ohjelmaa eri tarkoituksiin sekä kopioida ja levittää alkuperäistä sekä muokattua versiota.

Vapaa ohjelmisto on tietokoneohjelma, jota saa käyttää, kopioida ja jakaa kuka tahansa vapaasti. Toisin sanoen vapaa ohjelmisto on samanlainen kuin avoin lähdekoodi.

Avoimella ja vapaalla lähdekoodilla on hyötyä se, että sitä voi muokata itse vapaasti, ei tarvitse tehdä minkäänlaisia sopimuksia, ei odotuksia, lisenssienhallinta helppoa ym.

Lähde: http://www.saimia.fi/tikli/prujut/oss/TIKLI-seminaari_Saastamoinen.pdf

Oikeudet ja rajoitukset avoimessa ja vapaassa lähdekoodissa ja sen ohjelmissa

1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä

2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa

3. Myös johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia

4. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levittämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi sallii erillisten korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodin levittämistä

5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoisiin asemiin

6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa

7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat käyttöoikeudet

8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmakokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta

9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille

10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta

Linux ja sen ohjelmia

Linux meidän tietokoneessa oli ajantasalla, joten sitä ei tarvinnut päivittää.

Muokkasimme tietokoneen taustakuvan ja näytönsäästäjän.



Ohjelmiksi asensimme Skypen, Chromen ja Urban Terror-nimisen pelin.

Skype asensimme siten, että ensin menimme Skypen omille sivuille, valitsimme lataa, valitsimme käyttöjärjestelmän ja ladattiin se.



Asenna paketti.



Seuraa Skypen asennus ohjeita.



Valmis.



Chromen asennus.

Muut kuvat hävisivät jostakin syystä, mutta latasimme Chromen tekstipohjaisesti



Peliksi latasimme Urban Terror-pelin.




Internetin käyttö ei eronnut Windowsista. Sähköposti toimi samalla tavalla.
Ulkoasu ja eri tiedostojen löytäminen erosi paljon.

Pilvipalvelut

Pilvipalvelut ovat internetissä olevia palveluja, joita pystyy käyttämään missä tahansa. Palveluita on monenlaisia. Jos haluaa tehdä pilvipalveluita, on otettava huomioon palvelun serverit. Serverit pitäisi olla riittävän nopeita pyörittämään palvelua.

Verkon pullonkaulat

Verkon yleisimpiä pullonkauloja

- verkossa tapahtuvaa ruuhkaa
- liian vähän tai liian pieniä servereitä
- rasitus verkossa
-rikkinäinen verkkokortti

Miten voi parantaa

- liialliset lataukset pois
- enemmän ja isompia servereitä
- sulje verkkoa rasittavat ohjelmat
-vaihtamalla verkkokortti

Linuxin asennus

Käyttöjärjestelmäksi valitsimme ryhmäni kanssa Linux Mintin, koska se oli ensimmäisenä listalla.

1. Lataa se Linux versio, jonka haluat. Laita bootattava levy levyasemaan ja laita Linux sinne.

2. Käynnistä kone uudelleen, laita se levy, johon laitoit Linuxin levyasemaan,, mene biosiin valitsemaan levyasema ja odota Linuxin asennuksen valmistumista.



3. Valitse. Ryhmäni tietokoneessa oli Ubuntu joten siihen pystyi asentamaan Linux Mintinkin.



4. Kun Linuxia asennetaan, kiintolevy pitää osioida niin, että käyttöjärjestelmä ja sen päivitykset saavat tarpeeksi tilaa.



5. Valitse missä asut.



6. Valitse järjestelmälle ja näppäimistölle kieli.



7. Luo koneeseen tunnukset.



8. Valmis.



Asennus onnistui aika lailla hyvin. Alussa käynnistyvä levy ei toiminut, mutta se saatiin korjatuksi.

IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP

IP-osoitteet ovat sarja erilaisia numeroita, joita käytetään IP-verkkoihin kytkettyihin verkkosovittimien yksilöintiin.

IPv4 ja IPv6 erilaisuudet
-IPv6 kehitettiin IPv4:n seuraajaksi
-IPv6:ssa on pidempi osoite ja laajempi osoiteavaruus

OSI-malli on tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmä, jossa on seitsemän kerrosta. Jokainen kerros käyttää sitä alemman kerroksen palvelua ja tarjoaa sitä ylemmälle kerrokselle palvelujaan.


Kerrosten tehtävät
1. Määrittelee tiedonsiirron fyysisen median
2. Kehystää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja
3. Välittää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja tietokoneiden välillä
4. Huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen
5. Huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista
6. Vastaa mm. eri merkistökoodauksien yhteensovittamisesta
7. Käytetään viestintään

TCP/IP on monen Internet-liikennöinissä käytettävän tietoverkkoprotokollien yhdistelmä.


Kerroksen tehtävät ovat samanlaiset kuin OSI-mallissa, mutta erona on se, että kerroksia TCP/IP:ssä on vain neljä.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP-viitemalli
https://fi.wikipedia.org/wiki/OSI-malli