tiistai 3. toukokuuta 2016

Mitä olen oppinut

Mitä olen oppinut Työaseman asentaminen-kurssilta

Tältä kurssilta olen oppinut tietokoneen peruskomponentteja, tietokoneen liitäntöjä, mitä eroa on Mac, Linux ja PC pelikoneena, miten tietokoneen kokoonpano tehdään erilaisiin käyttötarkoituksiin, mitä eri apuohjelmia on, mitä eri etäneuvottelu- ja hallintaohjelmia on, olen ryhmäni kanssa rakentaneet toimivan tietokoneen, miten mikrotukihenkilö toimii asiakaspalvelutehtävissä, asensimme tietokoneelemme eri ohjelmia ja oheislaitteita, mikä on Unix, mitä eri Unix-komentoja on, asensimme tietokoneeseemme Linuxin, päivitimme ja muokkasimme sitä, mitä ovat vapaa ja avoin lähdekoodi ja miten luodaan etäyhteys.

Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa

Helppoon ei tullut minulla mitään mieleen, mutta vaikeinta oli varmaan ryhmäni tietokoneen toimiminen ainakin silloin, kun tätä kurssia aloiteltiin.

Mitä olisin halunnut oppia lisää

Ei mitään/ei tullut mieleen mitä olisin halunnut oppia



Mitä olen oppinut Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä-kurssilta

Tältä kurssilta olen oppinut tietoturvan osa-alueita, mobiililaitteiden tietoturvaa, mitä eri riskitekijöitä on ja miten ne saataisiin pois, miten varmuuskopiointi toimii, mitä eri tietoturvapalveluita, laitteita ja ohjelmistoja on, mitä Viestintäviraston tietoturva palveluita on, mitä tietoliikenne on ja miten se näkyy ja vaikuttaa Suomessa, miten lähettää salattua sähköpostia ja miten sellaisen saa tehtyä, mitkä ovat verkon pahimmat pullonkaulat, mitä ovat IP-osoitteet, OSI-mallit ja TCP/IP, mitä ovat pilvipalvelut, miten verkon luominen kahden koneen välillä tapahtuu ja olen suunitellut kotiverkon.

Mikä oli helppoa, mikä vaikeata

Helppoon ei tullut mieleen mitään, mutta vaikeinta oli varmaan 
Kotiverkon suunittelu, ainakin aluksi se oli vähäsen vaikeata, mutta lopuksi sain tehtyä sen.

Mitä olisin halunnut oppia lisää

Ei mitään/ei tullut mieleen mitä olisin halunnut oppia

maanantai 2. toukokuuta 2016

Etäyhteyden luominen

Tein ryhmäni kanssa tietokoneelemme jaetun kansion.

Ensin asensimme ohjelman nimeltä samba. Asensimme sen kirjoittamalla komennon nimeltä apt-get samba.














































Kun samba oli asennettu, avasimme sen ja menimme kohtaan, jossa sai luoda tai valita sen kansion, jonka haluaisi jakaa. Teimme kansion ja pistimme sen asetuksista niin, että kaikki voivat nähdä, avata ja käyttää sitä.































Mac:iin saa jaetun kansion tehtyä siten, että ensin menee Macin järjestelmä asetuksiin. Sieltä valitsee jako kohdan ja tiedostojen jako, jonka jälkeen pitää valita tiedosto, jonka haluaa jakaa.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Verkon luonti

Jotta verkon saisi luotua kahden koneen välillä, siihen tarvitaan hubi ja kytkentäkaapeli, jotka pitää kytkeä toisiinsa koneiden välille. Sen jälkeen kone voi joko kytkeytyä automaattisesti tai sen täytyy tehdä manuaalisesti asetuksista.

Lähiverkon voi toteuttaa eri tavoilla. Yksi tapa on esim. kytkemällä molemmat tietokoneet modeemiin, jos portteja on riittävästi. Ongelmaksi voi tulla hidas nettiyhteys. Tietoturva asiat täytyy myöskin huomioida siltä varalta, että toisessa koneessa on viruksia. Jos toisessa koneessa on virus ja toisessa koneessa ei ole virustentorjunta-ohjelmaa ja kun koneet kytketään toisiin, niin virus pääsee toiseen koneeseen.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Kotiverkon suunnittelu

Tämän talon pohjapiiroksessa näkyy se, missä eri huoneissa laitteet sijaitsevat ja mitä ne ovat. Talossa on työhuone, jossa on työpiste Windows-koneella. Olohuoneessa on Tv-kotiteatterilaitteisto ja työpiste, jonka tietokoneena on MacMini. Olohuoneen työpisteen tietokone on yhdistetty kotiteatterilaitteiston kanssa. Talossa on myös kolme kannettavaa konetta, joissa kahdessa on Windows ja yhdessä Linux-käyttöjärjestelmänä. Yhdessä huoneessa on Monitoimilaite, jota käytetään tulostukseen, skannaukseen ja kopiointiin. Talossa on myöskin toinen kerros, jonne pääsee portaiden kautta.

Talon pohjapiirros
Ensimmäinen kerros

Talon pohjapiirustus
Toinen kerros

Kotiverkon rakentamiseen tarvitaan monia erilaisia laitteita. Näitä laitteita on mm. Reititin, kytkin ja langaton tukiasema. Mutta ennen reitittimen kytkemistä kytkimeen tai langattomaan tukiasemaan, pitää reitittimeen saada internet-yhteys. Kun reititin kytketään kytkimeen, sen voi kytkeä pöytäkoneeseen tai älytelevisioon, jolloin laite toimii. Tämä sama periaate toimii myös, kun kytkee reitittimen langattomaan tukiasemaan, mutta langaton tukiasema pystyy tekemään yhteyden vain seuraaviin laitteisiin: Omaan iPadiin, omaan kannettavaan, omaan puhelimeen, Xbox Oneen ja digiboksiin. Langattomalla tukiasemalla on myös mahdollisuus saada yhteys vieraisiin tabletteihin ja puhelimiin.

Verkkojen toteutus

Edullinen budjettiversio

Reititin: TP-Link TL-MR3420, langaton 3G/4G-reititin USB-mokkulalle, 300Mbps
Hinta: 37,90 €

Kytkin: TP-Link verkkokytkin 8 porttia, 10/100 Mbps, RJ45, Auto MDI/MDIX
Hinta: 13,00 €

Langaton tukiasema: TP-Link TL-WR841N WLAN-reititin, N300, 802.11n
Hinta: 22,90 €

ADSL modeemi: A-Link RR24APn ADSL2+-modeemi, 802.11n
Hinta: 29,90 €

Monitoimilaite: Ricoh SP 112SU, M/V-monitoimilaite, A4, USB 2.0
Hinta: 69,90 €

Hinta yht: 173.6 €

torstai 7. huhtikuuta 2016

Vapaa lähdekoodi

Avoin lähdekoodi on tietokoneohjelmien kehitys- ja tuottamismenetelmä. Tämä tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden nähdä ohjelman lähdekoodin sekä muokata sitä miten haluaa. Avoimeen lähdekoodiin kuuluu vapaus käyttää ohjelmaa eri tarkoituksiin sekä kopioida ja levittää alkuperäistä sekä muokattua versiota.

Vapaa ohjelmisto on tietokoneohjelma, jota saa käyttää, kopioida ja jakaa kuka tahansa vapaasti. Toisin sanoen vapaa ohjelmisto on samanlainen kuin avoin lähdekoodi.

Avoimella ja vapaalla lähdekoodilla on hyötyä se, että sitä voi muokata itse vapaasti, ei tarvitse tehdä minkäänlaisia sopimuksia, ei odotuksia, lisenssienhallinta helppoa ym.

Lähde: http://www.saimia.fi/tikli/prujut/oss/TIKLI-seminaari_Saastamoinen.pdf

Oikeudet ja rajoitukset avoimessa ja vapaassa lähdekoodissa ja sen ohjelmissa

1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä

2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa

3. Myös johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia

4. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levittämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi sallii erillisten korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodin levittämistä

5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoisiin asemiin

6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa

7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat käyttöoikeudet

8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmakokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta

9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille

10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta

Linux ja sen ohjelmia

Linux meidän tietokoneessa oli ajantasalla, joten sitä ei tarvinnut päivittää.

Muokkasimme tietokoneen taustakuvan ja näytönsäästäjän.



Ohjelmiksi asensimme Skypen, Chromen ja Urban Terror-nimisen pelin.

Skype asensimme siten, että ensin menimme Skypen omille sivuille, valitsimme lataa, valitsimme käyttöjärjestelmän ja ladattiin se.



Asenna paketti.



Seuraa Skypen asennus ohjeita.



Valmis.



Chromen asennus.

Muut kuvat hävisivät jostakin syystä, mutta latasimme Chromen tekstipohjaisesti



Peliksi latasimme Urban Terror-pelin.




Internetin käyttö ei eronnut Windowsista. Sähköposti toimi samalla tavalla.
Ulkoasu ja eri tiedostojen löytäminen erosi paljon.

Pilvipalvelut

Pilvipalvelut ovat internetissä olevia palveluja, joita pystyy käyttämään missä tahansa. Palveluita on monenlaisia. Jos haluaa tehdä pilvipalveluita, on otettava huomioon palvelun serverit. Serverit pitäisi olla riittävän nopeita pyörittämään palvelua.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Verkon pullonkaulat

Verkon yleisimpiä pullonkauloja

- verkossa tapahtuvaa ruuhkaa
- liian vähän tai liian pieniä servereitä
- rasitus verkossa
-rikkinäinen verkkokortti

Miten voi parantaa

- liialliset lataukset pois
- enemmän ja isompia servereitä
- sulje verkkoa rasittavat ohjelmat
-vaihtamalla verkkokortti

Linuxin asennus

Käyttöjärjestelmäksi valitsimme ryhmäni kanssa Linux Mintin, koska se oli ensimmäisenä listalla.

1. Lataa se Linux versio, jonka haluat. Laita bootattava levy levyasemaan ja laita Linux sinne.

2. Käynnistä kone uudelleen, laita se levy, johon laitoit Linuxin levyasemaan,, mene biosiin valitsemaan levyasema ja odota Linuxin asennuksen valmistumista.



3. Valitse. Ryhmäni tietokoneessa oli Ubuntu joten siihen pystyi asentamaan Linux Mintinkin.



4. Kun Linuxia asennetaan, kiintolevy pitää osioida niin, että käyttöjärjestelmä ja sen päivitykset saavat tarpeeksi tilaa.



5. Valitse missä asut.



6. Valitse järjestelmälle ja näppäimistölle kieli.



7. Luo koneeseen tunnukset.



8. Valmis.



Asennus onnistui aika lailla hyvin. Alussa käynnistyvä levy ei toiminut, mutta se saatiin korjatuksi.

IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP

IP-osoitteet ovat sarja erilaisia numeroita, joita käytetään IP-verkkoihin kytkettyihin verkkosovittimien yksilöintiin.

IPv4 ja IPv6 erilaisuudet
-IPv6 kehitettiin IPv4:n seuraajaksi
-IPv6:ssa on pidempi osoite ja laajempi osoiteavaruus

OSI-malli on tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmä, jossa on seitsemän kerrosta. Jokainen kerros käyttää sitä alemman kerroksen palvelua ja tarjoaa sitä ylemmälle kerrokselle palvelujaan.


Kerrosten tehtävät
1. Määrittelee tiedonsiirron fyysisen median
2. Kehystää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja
3. Välittää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja tietokoneiden välillä
4. Huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen
5. Huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista
6. Vastaa mm. eri merkistökoodauksien yhteensovittamisesta
7. Käytetään viestintään

TCP/IP on monen Internet-liikennöinissä käytettävän tietoverkkoprotokollien yhdistelmä.


Kerroksen tehtävät ovat samanlaiset kuin OSI-mallissa, mutta erona on se, että kerroksia TCP/IP:ssä on vain neljä.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP-viitemalli
https://fi.wikipedia.org/wiki/OSI-malli

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Ohjelmien ja oheislaitteiden asennus ja käyttöjärjestelmän päivitys

1. Vapaan lähdekoodin ohjelmat ovat ohjelmia, joiden lähdekoodiin pystyy kuka tahansa päästä ja muokata sitä. Vapaan lähdekoodin ohjelmia Windowsille löytyy täältä.

2. Varmistaakseen, että palomuuri on päällä, täytyy mennä Windowsin palomuurin asetuksiin ja laittaa se päälle.

















3. Selvittääkseen onko Windowsille tullut päivityksiä, täytyy mennä ohjauspaneelista löytyvän Windowsin päivitykset.

















4. Virustorjunta ohjelmaksi asensimme AVG Free Antivirus-ohjelman.

Ohjelman lataus täältä.















Kaksois klikkaus.















Ohjelman asennus.















Asennus valmis.















Toimisto-ohjelmaksi asensimme LibreOfficen

Ohjelman lataus täältä.
























Ohjelman asennus.















Asennus valmis.















Kuvankäsittely ohjelmaksi asensimme Gimp.

Ohjelman lataus täältä.















Ohjelman asennus.















Asennus valmis.















Omaksi ohjelmaksi asensimme Cpu-z.

Ohjelman lataus täältä.
























Ohjelman asennus.















Asennus valmis.















5. Tietokoneiden oheislaitteet asennetaan siten, että ensin kiinnitetään laite tietokoneeseen. Ajurit täytyy asentaa joko CD:stä tai joltakin sivustolta. Sen jälkeen pitää kokeila toimiiko se.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Loppukommentaatio

Työ sujui mainiosti. Alussa oli vähäsen ongelmia tietokoneen kanssa kuten se, että tietokoneen emolevy piti vaihtaa, kun se ei toiminut, mutta lopuksi siitä tuli toimiva kokoonpano. Opin sen, miten tietokoneita puretaan ja kasataan.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Unix-käyttöjärjestelmät

Unix on perhe samantyyppisiä tietokoneen käyttöjärjestelmä. Unix eroaa Linux:sta sillä, että Linux on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, Unix on suljettu, Linuxia voi helposti levittää ja ladata, Unix on vaihdellut kustannusrakenteen myyjiä.

Unix-pohjaiset käyttäjärjestelmät: OS X, Solaris ja HP-UX
Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät: Arch Linux, CentOS, CrunchBang Linux
Näiden käyttöjärjestelmien erot: Unix-käyttöjärjestelmät toimivat vain Unix:ssa ja Linux-käyttöjärjestelmät toimivat vain Linux:ssa.

Mac OS kuuluu Unixin tuoteperheeseen.

Lähde: http://fi.markoo.info/unix-vs-linux-miten-eroavat-jotain-niin-vastaavia/

Unix-komennot

1. cd: Komento vaihtaa hakemiston
2. pwd: Komento tulostaa sen hetkisen sijaintihakemiston
3. Is: Komento tulostaa listan tiedostoissa hakemistossa
4. cp: Komento tekee kopion tiedostoista
5. mv: Komento siirtää tiedoston eri kohteeseen tai nimeää sen uudelleen
6. rm: Komentoa käytetään tiedostojen poistoon
7. mkdir: Komennolla tehdään kansioita
8. df: Komento näyttää tietoja siitä, kuinka paljon levytilaa eri osioilla on käytössä ja vapaana
9. free: Komento näyttää käytössä- ja vapaana olevista muistista
10. top: Komento näyttää tietoja GNU/Linux-järjestelmästäsi
11. uname: Komento näyttää tietoja tietokoneen ytimestä, kuten nimi ja versio
12. Isb_release: Komento tulostaa versiotiedot Linux-julkaisusta jota käytät
13. ifconfig: Komento näyttää tietoja järjestelmän verkkolaitteista
14. addgroup: Komennolla luodaan uusi ryhmä
15. adduser: Komennolla lisätään uusi käyttäjä
16. bdf: Komento tulostaa vapaan levytilan
17. biff y: Komento ilmoittaa sähköpostista sen saapuessa
18. biff n: Komennolla kumotaan biff y vaikutukset
19. cd. Komento vaihtaa työhakemiston annetuksi hakemistoksi
20. compress: Komento pakkaa tiedoston

Lähde: http://www.ubuntu-fi.org/ubuntu-docs/basic-commands.html
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/pikaunix.html

lauantai 13. helmikuuta 2016

Salattu sähköposti

Salattua sähköpostia voi lähettää joko pakkaamalla viestin jolloin sen avaamiseen tarvitaan salasana tai kryptaamalla viestin.

Ohje, miten sähköpostiviesti salataan

1. Klikkaa Viesti-kohdasta Asetukset.
2. Klikkaa Salaa sisältö ja liitteet.
3. Kirjoita viesti ja lähetä se.

Suomen tietoliikenne

Tietoliikenne on tietokoneiden sekä muiden teknisten laitteiden yhteys. Tähän kuuluu myöskin puhelin ja televisioyhteydet.

Viestintäviraston rooli on valvoa tietoliikennettä eli pitää huoli siitä, että tietoliikenne Suomessa toimii miten sen pitäisi ja ettei minkäänlaisia uhkia ilmene. Viestintävirasto rakentaa toiminnallaan luotettavaa tietoyhteiskuntaa. Viestintävirasto yrittää toiminnallaan saada yhteiskunnalle ja kansalaisille käyttöön

- nopeat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet
- toimivat ja tehokkaat viestintämarkkinat
- tehokkaassa käytössä olevat taajuudet ja tunnukset
- laadukkaat, kohtuuhintaiset viestintäpalvelut
- monipuoliset sähköiset mediapalvelut
- objektiivista tietoa viestintämarkkinoiden ja -palveluiden kehityksestä, hinnoittelusta ja palvelutasosta.

Viestintävirasto myöskin valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden teknisiä toimivuuksia sekä edistää monipuolisten internetyhteyksien tarjontaa.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Tietoliikenne

Siirtoviive - Vasteaika

Siirtoviive on viive, joka esiintyy kun siirtää tiedoston netistä. Vasteajalla tarkoitetaan aikaa, joka on tietokoneen ja komennon reagoinnin välinen aika.

Synkroninen - Asynkroninen

Synkroninen ja asynkroninen tarkoittavat viestintää. Ero on siinä, että synkroninen tapahtuu reaaliajassa ja asynkroninen tapahtuu eriaikaisesti.

Sarjasiirto/-liikenne - Rinnakkaissiirto/-liikenne

Sarjasiirto ja rinnakkaissiirto tarkoittavat tietokoneiden ja muiden elektroniikkalaitteiden siirtojen välissä olevaa sarjaliikennemuotoa.

Simplex, Half-duplex, Full-duplex, Multiplex

Duplex:lla tarkoitetaan yhteyden tai järjestelmän kaksisuuntaisuutta. Sen vastakohta on simplex, jossa siinä on lähettäjä ja vastaanottaja. Vuorosuuntainen eli half-duplex:ssa lähettäjä voi vaihtua ja molemmat lähettäjät toimivat omalla tavallaan. Kaksisuuntainen eli full-duplex:ssa lähetys ja vastaanotto voivat tapahtua samaan aikaan.

Kantataajuus/baseband - Laajakaista/broadband

Kantataajuus varaa koko siirtotien itselleen ja laajakaista on jaettu useampiin toisiinsa riippumattomiin kanaviin.

Piirikytkentäinen - Pakettikytkentäinen

Piirikytkennällä ja pakettikytkennällä tarkoitetaan kommunikointikanavaa videoneuvottelussa. Piirikytkentä on normaalin puhelinverkon tarjoama yhteys, jossa se avataan signaloimalla jonka jälkeen data siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle. Pakettikytkentä on samanlainen kuin piirikytkentäinen, mutta siihen kuuluu lähiverkko eli LAN ja Internet. Siinä jaetaan dataa tietyn kokoisiin paketteihin, niihin laitetaan osoite ja ne lähetetään jaettuun verkkoon kilpailemaan toisten pakettien kanssa siirtojärjestyksessä.

Yhteydellinen - Yhteydetön

Yhteydellinen tarkoittaa sitä, että yhteys on muodostettu ja Yhteydetön tarkoittaa taas sitä, että yhteyttä ei ole muodostettu.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Riskitekijöiden tunnistus

1. Henkilöt
Tietoturva riski voi olla esim. työntekijä, joka työskentelee paikassa, jossa säilytetään salaisia tietoja. Tämä työntekijä voi välittää näitä salaisia tietoja eteenpäin. Henkilötason tietoturvaa voidaan parantaa siten, että yritetään saada työntekijästä luottamuksellinen.

2. Laitteet
Laitteissa voi olla haittaohjelmia, jotka siirtyvät toiseen laitteeseen kun ne yhdistää. Tällaisia riskejä voi hallita varmistamalla onko kyseisessä laitteessa haittaohjelmia ja jos sellainen löytyy niin sitä yritetään poistaa.

3. Ohjelmistot
Joissakin ohjelmissa ei ole suojausta. Ohjelmat, jotka ovat erikoisia saattavat sisältää viruksia. Näitä riskejä pystytään hallitsemaan asentamalla tai laittamalla virusten torjuntaohjelmia päälle.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Viestintäviraston tietoturva

Viestintävirasto tarjoaa CERT-ja NCSA-toimintoja, haavoittuvuuskoordinointia, huoltovarmuuskriittisille toimijoille. CERT-toiminnosta saa internetin käyttäjä ja yritys tietoa mitä CERT-toiminnan tehtävä on ja mikä sen tavoite on, NCSA-toiminnosta saa tietoa mikä on sen tehtävä, haavoituskoordinoinnista saa tietoa mikä se on ja mitä se sisältää, HVK-toimijat saavat tietoa mitä huoltovarmuudella tarkoitetaan ja pystyvät katsomaan erilaisia tietolähteitä.

Kyberturvallisuus on osa-alue turvallisuudessa. Sillä pyritään turvalliseen sähköiseen yhteiskuntaan.

Tärkeimmät tietoturvaohjeet tiivistettynä:
- Koneessa täytyy olla palomuuri aina päällä
- Jos saa sähköposteja jotka näyttävät erikoisilta, älä avaa niitä
- Älä ikinä kerro salasanaasi kenellekään

Tietoturvapalvelut

Ohjelma: Comodon Free Internet Security Software
Miksi hyvä: Se on ilmainen, siinä on paljon eri suojaus vaihtoehtoja esim. Antivirus, Anti-Spyware, Memory Firewall.
Linkki: https://www.comodo.com/home/internet-security/free-internet-security.php

Laite: ZyWall VPN Firewalls
Miksi hyvä: Siinä on hyvä palomuuri, VPN yhteys
Linkki: http://www.zyxel.com/fi/fi/products_services/zywall_1100_310_110.shtml?t=p

Palvelu: Elisa Turvapaketti
Miksi hyvä: Nopea ja helppo asentaa, reaaliaikainen suojaus kaikilta haittaohjelmilta
Linkki: https://kauppa.saunalahti.fi/#!/palvelut/tietoturva

Varmuuskopiointi ja tietojen palautus

Varmuuskopioisin tärkeimmät tiedostot moneen eri kertaan, jotta ne ei häviäisi ja laittaisin ne pilvipalveluun.

Joutuisin palauttamaan tiedoston jos se vaikka saastuisi. Ennen kun palautan tiedoston varmistan että se on kunnossa. Ensin varmuuskopioin tiedoston kahdesti ja vertaan tiedostoja.

Mobiililaitteet ja niiden tietoturvariskit

Mobiililaitteissa tietoturvariskejä ei ole yhtä paljon kuin tietokoneissa, mutta joskus niitä voi ilmaantua samalla tavalla kuin muissakin it-laitteissa.

Mobiililaitteissa tietoturvan voi huomioida laittamalla salasanan puhelimeen siltä varalta jos se häviää ja täytyy olla varullaan, kun on avoimessa wi-fi verkossa.

USB-laitteissa esim. muistitikuissa voi olla haittaohjelmia. Niihin on helppo laittaa niitä. Jos löytää tällaisen muistitikun, sitä ei kannata ottaa tai kiinittää koneeseen.

Lähde: http://www.datagroup.fi/fi/mobiililaitteiden-tietoturvariskit-hallittavissa
http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288745340442.html
https://www.andersinnovations.com/fi/blogi/mobiililaitteiden-riskit-ja-mahdollisuudet/

Tietoturvan osa-alueet

Tietoturvan tavoitteet ovat luottamuksellisuus, tiedon täytyy täyttää eheysvaatimukset, tiedon tulisi olla saatavilla, sen täytyy olla aito, kenenkään ei saa päästä järjestelmien tietoihin ilman lupaa ja pitää noudattaa kiistämättömyyden periaatteita.

Tietoturvan suurimmat riskitekijät ovat tietoturvassa olevat aukot ja niitä käyttävät ryhmät ja henkilöt. Tietoturva-aukkoja pystyy hallitsemaan sulkemalla ne ennen kuin kukaan pääsee sinne sisään.

Tietotekniikan käyttäjä pystyy parantamaan tietoturvaa ilmoittamalla tietoturva-aukoista.

Lähde: http://www.verkkopedagogi.net/vanhat/fi/sisalto/materiaalit/tietoturva/luku016e4a.html?C:D=419124&selres=419124


maanantai 18. tammikuuta 2016

Tietokoneen kokoaminen ja asentaminen - Asennusvaihe

Vaihe 1: Laita Asennus-levy koneeseen.


Vaihe 2: Mene Biosiin, valitse Boot Device ja valitse sieltä optinen asema.


Vaihe 3: Paina mitä tahansa näppäintä näppäimistöltä


Vaihe 4: Valitse tietokoneelle kieli, aika ja kieli näppäimistölle.


Vaihe 5: Jos levylläsi on tuoteavain kirjoita se. Muuten ohita


Vaihe 6: Valise tietokoneen asennus tapa.


Vaihe 7: Tietokone asentuu.


Vaihe 8: Asentuu.


Vaihe 9: Tietokone käynnistyy uudelleen.


Vaihe 10: Klikkaa Seuraava.


Vaihe 11: Odota.


Vaihe 12: Luo käyttäjä tili tietokoneelle.


Vaihe 13: Odota.


Vaihe 14: Kohta on valmista.


Vaihe 15: Asennus valmistui.